Kutsukorttiurakka

Pahoitteluni blogihiljaisuudesta. Monta postausta on jäänyt kiireessä tekemättä, mutta asia korjaantuu toivottavasti pian. Päivät ovat jotenkin hurahtaneet ohi niin hirmuisella tahdilla, että olen tuskin ehtinyt tietokoneella käydä. Viikonloppuun on mahtunut niin töitä, ihania spa-hoitoja kuin kutsukorttiurakkaakin, jonka tuloksia esittelenkin sneak peek -kuvan muodossa. Kaaso saapui lauantaina auttamaan kutsukorttien teossa valkkaripullo kainalossaan ja kolmen hengen voimin saimmekin kutsut lähes valmiiksi. Enää puuttuvat hääinfot sekä taskut niitä varten. Muutoin kutsut ovatkin sitten valmiit. Onneksi! Olen suunnattoman huojentunut siitä, että kutsukortit ovat jo näin hyvällä mallilla. Kahdestaan olisimme venyttäneet urakkaa varmasti vielä pari viikkoa, joten kaason apu oli ihan korvaamaton. Hän saikin suorittaa pienimuotoista persuksiin potkimista myös muilla kutsujen osa-alueilla, sillä morsian kehitteli neuroottisen ja hivenen ylikriittisen suhtautumisen kirjekuorien osoitteiden kirjoittamiseen. Miten niin perfektionisti?




Kunnon kuvia kutsuista saatte vielä hetken odottaa, sillä nämä lähtevät postin matkaan vasta myöhemmin. Sen kuitenkin iloisena totean, että tyytyväisiä ollaan. Mahtava homma!

EDIT: Niin hei, hyvää vappua! Itse juhlin sitä hetken töissä ja sitten puutarhan parissa. Ei ole mun lempparijuhla, mutta hyvät hillomunkit vois jostain ostaa päivän kunniaksi. Nauttikaa kauniista säästä!

Vieraskirjavenkoilun lopputulos (Jotain ihan muuta kuin piti...)

 Kuinka monta kertaa voi muuttaa mielensä? Nähtävästi hyvin, hyvin monta kertaa. Välillä tuntuu, etten juuri muusta postailekaan kuin muuttuneista mielipiteistämme. Juuri viime viikolla ilmoitin vakaasti, että olimme päässeet lopputulokseen vieraskirjan suhteen ja valintamme olisi vieraskirjatyyny. Ehdin mielessäni hieman harmitella valintamme hintaa ja se olikin ehkä syy, minkä vuoksi emme olleet vielä saaneet tilattua personoituja tyynyliinoja. Hyvä niin, sillä teimme eilen visiitin ihanaan Pilipalipajan Pikkupuotiin (Littoistenjärven rannalla), josta mukaan tarttui vaikka mitä kivaa ja olimmekin jo lähdössä, kun myyjän kanssa rupatellessa silmiini osui musta laatikko. Laatikko sisälsi täysin käyttämättömän aakkostetun muistion ja takaraivossa nytkähti samantien ajatus. Tässä on meidän vieraskirja!



Sulhanen innostui ideasta heti. Vieraat voisivat kirjoittaa terveisensä oman sukunimensä etukirjaimen mukaan tai sitten vieraita voisi kehottaa kirjoittamaan muistioon Rakkauden aakkoset -tyylisesti neuvoja kunkin kirjaimen kohdalle. Vieraskirja on myös ulkoisesti kätevä. Laatikon voi vain asettaa pöydälle kynien kera ja monta ihmistä mahtuu kirjoittamaan irrotettaville sivuille samanaikaisesti. Tyynyliinat olisivat olleet huomattavasti epäkäytännöllisempiä ja vieneet paljon enemmän tilaa pöydällä. Ja mikä parasta, hintaa tällä vanhalla muistiolla oli vaivaiset 5 euroa! 



Taidan tehdä myöhemmin erillisen postauksen muista ostoksistamme. Sen voin paljastaa, että sohvapöydänvaihdos otti askeleen eteenpäin.

Aurinkoinen eilinen



Alan vihdoinkin ymmärtää pihantöiden idean. Siisti piha on toki varmasti jokaisen talonomistajan tavoitteena, mutta aiemmin minulta ei ole herunut aikaa, inspiraatiota ja ymmärrystä pihanhoidon päälle. Ottaisin mieluummin sen valmiin kauniin lopputuloksen kuin viettäisin aikaa pihalla puuhaillen. Eilen kuitenkin ymmärsin, ettei asennevammani tainnutkaan olla sisäsyntyinen, vaan seurausta opiskeluajan totaalisesta ajanpuutteesta. Kun työssäkäyvänä ihmisenä vapaapäivänsä saa käyttää niin kuin haluaa (toisin kuin opiskelija, jolla oikeita vapaapäiviä ei ole olemassakaan), ei aurinkoisena päivänä halua tehdä juuri muuta kuin puuhailla pihalla. Aivan niin kuin eilen.




Työskentelyä valvoi Puppe, joka nautti silminnähden lämpimästä auringonpaisteesta ja puussa kiipeilevän oravan seurailusta. Tässä vasta kaveri, joka osaa nauttia hetkestä.




Kaiken muun puuhastelun ohessa tänä keväänä olisi tarkoitus laittaa pihaa jälleen uuteen uskoon. Viime kesänä rakennettu patio siirretään aurinkoisempaan paikkaan ja se saa pergolan ylleen. Aurinkoinen takapiha saadaan viimeinkin käyttöön toisena olohuoneena ja paketissa odottaakin jo Baden-Baden vapaapäiviä silmällä pitäen. Odotan innolla miltä viime syksynä raivattu "viidakko" näyttää tänä kesänä. Sitä ennen saa kuitenkin vielä tarttua useampaan otteeseen puutarhahanskoihin ja kottikärryn kahvoihin. Aurinkoisia pihapuuhailupäiviä siis odotellessa!




Pääosassa morsian

Style Me Prettystä bongasin upean kuvasarjan, jossa kuvaaja ja morsian ovat yhdessä saaneet aikaan valtavan hienoja kuvia. Hääpari on toki valokuvauksessa hääpäivänä pääosassa, mutta on mukava saada molemmista kuvia myös erikseen. Näissä kuvissa on upea fiilis, morsian kauniissa puvussaan ja sopivassa suhteessa seksikkyyttä ja romantiikkaa. 

Toivon mukaan hääpäivänä irtoaa hetki tällaisten kuvien ottamiselle. Tahtoo kans!  










Hääblingiä Lulu Splendorin tapaan

Edelliseen postaukseen viitaten haluan erikseen esitellä Etsy-kaupan, josta hiuskampani ostin. Lulu Splendor on australialaisen Carlan ihana nettiputiikki, joka on täynnä hiuskoristeiden lisäksi myös muita koruja ja esimerkiksi kenkäkoristeita. Näyttävät korut kestävät aikaa ja sopivat häiden lisäksi käyttöön myös muissa juhlissa. Koruja löytyy sekä hopean että kullan väreissä ja lisäksi monissa koruissa on käytetty ajattomasti helmiä. Tässä maistiaisia putiikista.






Tilaaminen oli vaivatonta ja hiuskoristeeni saapui melko nopeasti ottaen huomioon, että se tuli maailman toiselta laidalta. Lähetys oli pakattu erittäin hyvin ja hiuskamman mukana tuli vielä kaunis säilytyslaatikko. Voin siis suositella Lulu Splendoria kaikille!

(Eikä tämä muuten ollut edes sponssattu postaus.)

Hiuskampamallinnusta ja morsiushemmottelua

Sainpas kuvautettua hiuskamman ihan hiuksissa asti. Tukka on työpäivän jäljiltä heitetty toiselle puolelle laiskasti muutamalla pinnillä, mutta kyllä tästä varmasti kuvan saa koristeen asettelusta. Suunnilleen tähän se olisi siis tarkoitus hääpäivänä tällätä. Ihan täydellinen! Taidan joku vapaapäivä tehdä oikein kunnolla tuon kiharakampauksen ja ottaa useamman kuvan. Toistaiseksi tämä saa kuitenkin kelvata.



Päässä onkin sopivasti eilisen kampaajakäynnin jäljiltä hääpäivänäkin nähtävä väri. Uskon löytäneeni kyllä loistavan kampaajan, vaikka vasta kerran hänen pakeillaan olen käynyt. Hiusväri on juuri täydellinen ja oli aivan ihanaa hemmottelua istua laitettavana ammattilaisen käsissä. Hän loihti vielä sopivasti hiuksiini ihanan Old Hollywood -henkisen kiharakampauksen muutamalla suoristusraudan pyöräytyksellä. Eipä haitannut kurja sadekeli, kun oli kutrit kunnossa ja sai hiuksen vasta laitettuina kahvitella kavereiden kanssa! Ihana päivä! Loppuviikosta morsiamen hemmottelu jatkuu rentouttavilla hierontahoidoilla ja lisäksi olisi tarkoitus ryhtyä kutsutalkoisiin. En malta odottaa!



Hääblogilista (jälleen)

Nyt kuulutellaan jälleen uusia hääbloggaajia! Työkiireiden takia elelin vähän aikaa hääblogimaailman reunamilla ja nyt tuntuukin, että uusia bloggaajia (erityisesti vuoden 2013 morsiamia) on ilmestynyt iso joukko. Kerään mieluusti halukkaiden blogeja edelleen Projektina häät -sivuston hääblogilistalle. Ohjeet liittymiseen löydät sivustolta. Mitään muita kriteerejä blogeille ei ole, kunhan ne käsittelevät enemmän tai vähemmän häitä ja hääsuunnittelua. Listalta löydät myös jo nyt yli kolmekymmentä hääblogia ja toivon joukon kasvavan. Tervetuloa siis mukaan!





Jos olet ilmoittanut blogisi listalle, mutta se syystä tai toisesta puuttuu sieltä, laitathan viestiä tulemaan!

Hääbleiseri

Minäpä löysin itselleni the bleiserin! Äitikulta bongasi niinkin arkisesta paikasta kuin Gina Tricot'n rekistä tämän lyhyen valkoisen mallin, joka kokeilun jälkeen osoittautui oikein passeliksi. Kokeilimme hääpukua muistuttavan mekkokombon (joka rakennettiin useasta Ginan vaatekappaleesta, olisittepa nähnyt) kanssa myös normaalipituisia bleisereitä, mutta eiväthän ne A-linjaisen puvun kanssa oikein käyneet, vaan tekivät kurvikkaasta ylävartalosta laatikkomaisen. Tämä lyhyt malli jättää levenevälle helmalle vielä tilaa ja jättää vyötärön näkyviin. 


Kuvanlaatu ei liene parhain, mutta you get the point...


Bleiseri ei taatusti ole prikulleen samaa sävyä pukuni kanssa, mutta väliäkö tuon. Tämä on minun näköiseni astetta särmikkäämpi ratkaisu ja siinä on hyvä olla. Toivottavasti toimii myös lopullisen kaverinsa eli hääpuvun kanssa. Bleiseri pääsee päälle kuitenkin vain kylmällä ilmalla tai valokuvissa, joten pääasia, että se toteuttaa tarkoituksenmukaisen tehtävänsä eli lämmittää. Häiden jälkeen tämäkin vaatekappale (useimpien muiden asusteiden tavoin) pääsee arkikäyttöön. Olen todella tyytyväinen, miten helposti tämä asun osa löytyi. Samalla reissulla löytyivät myös hääalusvaatteet, jotka varmasti ansaitsisivat oman postauksensa. Huhhuh...

100!

Voi ihanuutta! Teitä lukijoita on Bloggerin kautta jo ihanaiset sata kappaletta! Olen aivan mykistynyt millä vauhdilla näitä upeita tyyppejä on joukkoon tullut. Iso kiitos jokaiselle! Jokainen kommentti ja uusi lukija ovat lämmittäneet sydäntä ja ovat yhä edelleen erittäin tervetulleita. Kun viime vuoden heinäkuussa aloin kirjoittaa blogiini hääjuttuja, en osannut todellakaan arvata miten paljon iloa ja vertaistukea löydän kanssabloggaajista ja blogini lukijoista. Olen varma, että te kaikki yhdessä olette tehneet matkasta alttarille entistä rikkaamman. Onneksi on internet, mutta ilman teitä ei tämä harrastus olisi mitään! Siispä:



Tämän virstanpylvään kunniaksi voisin laittaa ensi viikon aikana pystyyn jonkinmoista arvontaa. Katsotaan mitä saan aikaiseksi. Vielä kerran ihanaa viikonloppua!


Sateisen päivän posterihifistelyä

Päätin käyttää aamupäivän vapaan leffajulisteen kanssa vääntämiseen. Olemme siis tekemässä juhlapaikan kuistille telineeseen leffaposteria, jossa esiinnymme me kaksi fiktiivisessä elokuvassa. Aiemmin olen ideasta kirjoitellut täällä. Leffajulisteen teko olikin melko pitkällä ja olinkin jo unohtanut sen jonnekin ajatusten sopukoihin. Kuva oli valittu ja olin työstänyt sitä kuvankäsittelyohjelmalla jo hyvän matkaa. Nyt en kuitenkaan enää löytänyt tuota lähes valmista versiota koneelta ja muut löytämäni versiot alkoivat toinen toisensa perään vaikuttaa tylsiltä, liian moderneilta ja tyyliimme sopimattomilta. Homma meni siis uusiksi. (Ylläripylläri...) Ehdin jo tässä parin tunnin aikana muokata visuaalisen ilmeen fontteja ja tekstejä myöten aika hyvään kuntoon, mutta nyt pitäisi valita uusi kuva, joka vastaisi paremmin uuden posterin ilmettä. 

Mistä tämä nyt sitten jälleen kertoo? Ehkä siitä, että vaakamainen luonne on ottamassa hääsuunnittelun alla yliotteen persoonastani ja keikun loputtomasti eri vaihtoehtojen välillä, joita sitten viilataan perfektionistin pikkutarkkuudella päivästä toiseen. Kärsimätön luonteeni ei myöskään millään jaksaisi olla paljastamatta posteria täällä blogin puolella ja joudunkin nyt laittamaan tähän netistä löytämäni mallin hääleffaposterista.     



Tällaista tänä perjantaina. Mukavaa viikonloppua kaikille! Minä lähden illaksi töihin!

Höyhenhiuskoristeet alennuksessa!

Askarteluhuoneessa alkoi kevätsiivous! Nyt viimeiset höyhenkoristeet pois uusien käsitöiden alta! Alla olevat höyhenkoristeet nyt postituskuluineen 12 e!


1. Musta höyhenhiuskoriste, n. 14 cm






2. Vaalea höyhenhiuskoriste (iso), n. 11 cm



Hiuskoristeissa on hiusklipsi kiinnitystä varten. Postituskuluineen yhden hiuskoristeen hinnaksi tulee 18 euroa NYT 12 e!

Halukkaat ostajat voivat ottaa yhteyttä sähköpostilla sari.har @ hotmail.com (poista välit).

Vieraskirjatyyny

Mietimme pitkään ja hartaasti erilaisia vieraskirjavaihtoehtoja aina lintuhäkistä ja vanhoista postikorteista  valokuvakirjaan ja vaikka mihin muuhun. Lopulta olemme päätyneet sulhasen ideaan koristetyynynpäällisistä. Halusimme vieraskirjan olevan elementti, jonka voisi häiden jälkeen asettaa näkyville kodissamme. Toivomme vieraiden myös kirjoittavan vieraskirjaan muutakin kuin nimensä, kuten neuvonsa avioliittoon tai terveisensä hääparille. Koristetyynynpäälliset olisivat ihana muisto häistä ja vuosien mittaan ne voisi siirtää pois käytöstä ja laittaa kehysten sisään vanhenemaan arvokkaasti.

Koristetyynynpäällisten valinnassa olennaista on mahdollisimman suuri kirjoitustila vieraita varten. Kaksi tyynynpäällistä olisi hyvä määrä, joten alkuperäinen painatus ei saa viedä liikaa tilaa vieraskirjateksteiltä. Toinen ongelma koskee kangastussien valintaa. Miten voimme testata mikä tussi toimii kyseisellä materiaalilla leviämättä, jos tilaamme tyynynpäälliset ulkomailta?

Itse en (ainakaan näillä näkymin) lähde koristetyynynpäällisiä tekemään ja niinpä Etsy on jälleen apuna. Siellä on valmiiksi malleina erilaisia tarkoitukseen sopivia koristetyynynpäällisiä ja hinnatkin jäävät usein hieman kotimaan hintojen alapuolelle ilman postituskuluja.


Tässä tyynynpäällisessä miellyttää fontti ja tyyli. Omat nimemme ovat sen verran lyhyemmät, että teksti tulisi näkymään paremmin kokonaisuudessaan. Myös "est. 2012" olisi hauska osa tekstiä.




Seuraavassa tyynynpäällisessä miellyttää jälleen fontti ja päivämäärä, mutta tuon ylimääräisen harhaisen romanttisen tekstin voisi viskata pois. 




Perusmonogrammia. Ihan jees, mutta vähän tylsä.




Kiva, mutta ehkä vähän liian moderni toteutukseltaan. Myös tyynyn malli on vähän väärä.




Tykkään, mutta teksti on ongelma. Meille ei tule yhtä yhteistä sukunimeä, joten toteutus ei toimi. 




Minkäs te valitsisitte?




4 kk! - Fiiliksiä ja tehtävälistaa

Miten tämä aika kuluukin näin nopeasti? Tänään häihimme on jäljellä  neljä kuukautta, mikä tarkoittaa sitä, että voisimme käydä hakemassa esteettömyystodistuksen avioliittoamme varten. Kuulostaapa viralliselta. Kuukausi sitten kävin postauksessa läpi myös muita tekemättömiä asioita.

Lisäsin kommentit/ruksit asioihin, jotka on hoidettu kokonaan tai osittain. Lista näytti tältä ja kertoi meillä olevan viisi kuukautta aikaa

 "hankkia/tehdä
-morsiamen loput asusteet  Vielä puuttuvat alusvaatteet, kenkien koristelu ja bleiseri!
-kaason puku
-kukkaistytön puku
-floristi
-kutsut  Kutsutarvikkeet, postimerkit ja osoitetarrat hankittu!
-muut paperituotteet
-karkkibuffet
-hääauton koristelu
-photo booth -tarvikkeet
-tiekyltit
-kaikkea pientä kivaa, kuten vieraskirja
-äänentoisto vihkipaikalle

sekä suunnitella
-vihkipaikan koristelu ja hankkia materiaalit sekä tarvikkeet
-juhlapaikat koristelu (lähinnä kukat) ja tarvikkeiden hankinta
-musiikit
-ohjelma
-menu
-istumajärjestys

sekä
-kaiverruttaa sormukset
-harjoitella häävalssi
-pitää palaveri kaason, bestmanin ja muiden tärkeiden tyyppien kanssa
-käydä juhlapaikalla kuvaajien kanssa
-nauttia tästä kaikesta"





Hups. Aika mitätöntä on ollut meidän edistyminen tämä lista huomioiden. Näyttää siltä, että olen ottanut hääsuunnittelun kuten kuvan morsian. No, onpahan ainakin tuo listan viimeinen kohta toteutunut. 

Kaikkein tärkein homma tällä hetkellä olisi tietysti saada kutsut kuukauden päästä postiin. Hääsuunnittelun alussa ajattelin naiivisti, että askarteluintoilijana olisin saanut meidän kaikki paperihommat valmiiksi jo reilusti ennen dead linea. Enpä tullut ajatelleeksi, että kutsujen suunnittelutyö vie näin paljon aikaa. Kaaso pääsee onneksi auttamaan ensi viikolla kutsujen tekemisessä, mistä olen äärimmäisen kiitollinen. Saadaan homma ainakin käyntiin ja sitten urakka onkin toivon mukaan helpompi saada pakettiin. Kutsuja enemmän huolestuttaakin kaiken pienen epämääräisen (photo booth -tarvikkeet, vieraskirja, menut, ohjelmat, karkkibuffet jne) tekeminen. Olennaista olisi tietysti tehdä mahdollisimman pitkälle ne asiat, joita ei ole pakko hoitaa juuri ennen häitä. Esimerkiksi ohjelman ja istumajärjestyksen teko venyy pakostakin lähemmäs häitä. Ei auta kuin kirjoittaa suunnitelmat näiden suhteen ylös ja sitten toteuttaa ne. 


Tähän listaan voisi vielä lisätä seuraavat asiat
-esteettömyystutkimus
-koekampauksen ja -meikin varaaminen
-pukusovituksen varaaminen 
-istumapaikkojen miettiminen vihkipaikalle
-tanssilattian koristeen tekeminen
-manikyyri, kasvohoito yms varaaminen ennen häitä

Kyllä tässä siis vielä hommaa on kerrakseen.

P.S. Hiuskampa on saapunut ja se on I-HA-NA! Laitan kuvia kampauskokeilun kera, kunhan saan hovikuvaajan käyttööni. :)

Tässä vasta rappioromantiikkaa

Blogia pitempään seuranneet ovat ehkä huomanneet rakkauteni vastakohtiin erityisesti visuaalisessa mielessä. Sana "kontrasti" on varmasti yksi suosikkisanoistani ja se kuvaa hyvin myös seuraavia kuvia, joissa yhdistyy intialainen ja länsimainen kulttuuri, rakkauden pehmeä romantiikka ja teollisuusmiljöön raskas rappio.










Aika huimia kuvia! Samaan hengenvetoon totean kuitenkin, että en kyllä välttämättä haluaisi tällaisia kuvia omasta hääpäivästä, vaikka sitä kuuluisaa kontrastia kuinka näissä kuvissa olisi. Maalaistyttöä ei nimittäin kaupunkimaisemiin ihan hevillä vedetä takaisin. Tälle morsiamelle riittävät hyvin perinteiset puutarhat ja maalaistiet. 

Kun sinä olet tuuli ja minä olen höyhen sun vietävänä...

Nää kuvat on vaan niin ihania...





Kuva


Kuva


Kuva


Näiden kuvien taustaksi sopii teini-iän suosikkibiisini Donkkareilta, jota kuunnellessa haaveiltiin Siitä Oikeasta. Nostalgia...






"Olen niin kevyt, että leijun ilmassa, sun huoneessa
Mä olen höyhen, sinä tuuli, puhalla, etten putoa
Sä avaat ikkunan, mä kattojen ylle ilmaan kohoan
Ja asiat saavat mittasuhteen oikean"

Sohvapöytäprobleema

Nyt seuraa ihan rehellinen mainos. Ihana olohuoneessamme asunut arkkupöytämme etsii Huuto.netissä uutta kotia. Arkkupöytä ostettiin meille uutta kotiamme varten jo ennen kuin olimme päässeet muuttamaan ja niinpä saimme todeta arkkua olohuoneeseen kootessamme, että taisi tulla liian massiivinen sohvapöytä ostettua. Olohuoneemme on nimittäin melko pieni. Tulimme siis siihen tulokseen, että arkkupöytä ei pääse kodissamme esiintymään edukseen ja tekee olohuoneesta liian ahtaan ja niinpä se on nyt myynnissä.




Tästä seuraakin seuraava ongelma. Mitäs arkkupöydän tilalle? Liian massiivinen ja umpinainen sohvapöytä ei saa olla, mutta koiran takia kuitenkin sen verran painava, että se pitää olohuoneen maton paikoillaan koiran vetäessä ralliaan. Luulen, että lähdemme rakentamaan sohvapöytää itse ja löysinkin muutaman maalaishenkisen sohvapöytäinspiskuvan.

Mitä tykkäätte näistä?  












Erityisesti tämä mietityttää. Meiltä löytyisi alakerrasta talon vanhoja ikkunanpokia...





Entä jos mentäisiin ens kesänä naimisiin?

Pakkohan tämä pätkä on tänne laittaa lauantai-illan kunniaksi. Kyseessä on pirtsakan Posteljoonan kosiobiisi tyttöystävälleen. Biisi voitti tämän viikon Rytmibarometrin YleX:llä ja soi varmasti tämän kevään aikana paikassa jos toisessa. On muuten parempi kuin viime vuonna kulutettu Pienissä häissä, josta en tykännyt sitten yhtään.

Ja kyllä, he muuten juhlivat häitään tänä kesänä!



P.S. Bongatkaa naku pylly!

Morsiamen tuunatut tennarit

 Jokin aika sitten tulin siihen lopputulokseen, että kenkien etsiminen saa loppua ja laitan hääpäivänä jalkaani jo ostamani upeanväriset korkokengät. Uhkailin kuitenkin, että jotain on vielä kertomatta ja nyt paljastan mikä tuo hihassani lymyävä ässä on. Saanko esitellä kakkoshääkenkäni!




Tennarit ja converset hääkenkinä eivät ole mikään uusi juttu, mutta en voinut vastustaa tätä täydellistä hempeää roosansävyä. Ihan sellaisenaan tossut eivät allekirjoittaneelle kelvanneet hääpopoiksi, vaan kengät pääsivät tuunaukseen. Kärjen valkoinen vahvike sai kimaltelevan kerroksen päälleen ja kantapään yläpuolellekin laitoin hieman blingiä. Näillä kelpaa jorata tanssilattialla. Oli muuten muutaman tunnin homma liimata jokainen kivi kenkiin erikseen. Voipi olla, että lisään vielä kenkien alareunaan tekstiä, kuten hääpäivän.

Loppujen lopuksi melko matalat hääkorkokenkäni tulevat mahdollistamaan näiden tennareiden käytön hääpäivänä. Korkeammat korot olisivat tehneen kenkien välille niin suuren eron, että puvun helma olisi sen jälkeen tennarit jalassa laahannut rumasti maata. Näiden kenkien välillä ero jää vain muutamaan senttiin. Kokeilin molempia kenkiä eilen hääpuvun kanssa ja olin aivan ihastunut. Korkokengät olivat elegantit (vielä ilman koristeitakin) ja nämä tennarit olivat aivan huippusuloiset! 




Tältä tennarit näyttivät vielä ennen tuunausta. Seuraavaksi työn alle pääsevät korkokengät!


Säihkyvää viikonloppua kaikille!

Pukusovituksen aika

Tänään on vihdoin jälleen pukusovituksen aika! Olen viimeksi tainnut nähdä pukuni marraskuussa, joten nyt onkin jo pikku hiljaa aika hipsiä sovitukseen kera kaiken haalitun oheisroinan. Mukaan tulevat kengät, alushame, korut ja laukku. Niin ja tietysti kamera! Hiuksiakin voisi laitella hääkampauksen suuntaisesti, jotta yleisilme tulisi mahdollisimman selkeäksi. Kokonaisuus alkaa siis pikku hiljaa hahmottua.



Ensi viikolla tulee -4 kk häihin ja homma alkaa hiljalleen tuntua todelta. Enää ei voi vain haaveilla, vaan nyt on aika laittaa isompi vaihde silmään ja oikeasti tehdä asioita juhlien eteen. Tästä muistutti myös viikonloppuna näkemäni uni, jossa hääpäivänä tajusin häävalssin jääneen harjoittelematta ja menukin oli jäänyt tilaamatta. Toisessa unessa olin shoppailemassa kaasolle juhlapukua. Kaikki nämä sellaisia asioita, jotka täytyy ihan oikeasti jo tehdä. Aloitetaan nyt kuitenkin pukusovituksesta!