Häämatka Menorcalle

 Vihdoinkin saan aikaiseksi kirjoittaa postauksen ihanasta häämatkastamme. Koska kokemuksemme mukaan kohteemme ei ole kovinkaan monelle vielä tuttu ("Menemme Menorcalle." "Ai siis Mallorcalle?"), ajattelin kertoa tästä upeasta saaresta myös hieman laajemmin. Kuvasadossa pääseekin oikeuksiinsa kohteen kaunis luonto, joten jätin suosiolla meidän uikkari- ja turistikuvat minimiin.

Vajaa viikko häiden jälkeen matkustimme Välimerelle, Menorcan saarelle 40 kilometrin päähän Mallorcasta. Tälle vain päälle 50 kilometriä pitkälle saarelle on vasta tänä vuonna alettu tehdä Suomesta laajemmin matkoja matkatoimiston kautta, joten siinä mielessä pääsimme suomalaisiksi koekaneiksi lomallamme.



Lomapäämajamme Cala Galdana, jota kutsutaan myös helmisimpukaksi. Sievän poukaman keskelle kohoaa nimittäin pieni saari, "helmi". Tuon saaren takana näkyy meidän hotellimme.


Espanjaan, Baleaarien saariryhmään kuuluva Menorca on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1993 ja saarella tavataankin monia endeemisiä kasvi- ja lintulajeja. Unescon myötä esimerkiksi rakentaminen ja turismi saarella ovat säännösteltyjä, mikä näkyykin paikan yleisenä siisteytenä. Pieni saari on ainutlaatuinen ympäristöltään, sillä maisemat vaihtuvat etelän vehreydestä pohjoisen karumpiin ja vähäkasvillisempiin maisemiin. Saarella on myös pitkä historia, jonka aikana lukuisat valloittajamaat ehtivät jättää jälkensä tähän pieneen saareen, jonka sijainti Välimerellä teki siitä suositun puolustuskohteen. Varhaisimmat ihmisjäljet saarella ovat kuitenkin esihistoriallisia ja erilaisia ikivanhoja ihmisten jättämiä monumentteja on saarella noin tuhat. Arkeologista työtä tehdään edelleen ja oppaamme osasi kertoa Menorcan löytöjen olevan Euroopan vanhimpia. Huikeaa! 


Näkymä Camí de Cavallsilta.

Koko saaren kiertää ikivanha ratsupolku, Camí de Cavalls, jota käytetään edelleen paitsi vaellusreitistönä myös tienä erilaisille rannoille. Me reippailimme vajaan viiden kilometrin matkan Cala Galdanasta läheiselle Macarellan rannalle. 


Macarella




Kivimuureja löytyy saarelta tuhansia kilometrejä. Ne ja oliivipuusta tehdyt rustiikkiset portit määrittävät edelleen maanomistuksen.













Näkymä parvekkeelta


Hotellimme oli suunnattu vain aikuisille, joten rentoutuminen oli sen mukaista. Joka ilta kahvilassa sai kuulla elävää musiikkia ja jos aika olisi riittänyt, olisimme varmasti viettäneet päivän myös hotellin kylpyläosastolla.





 Saarella on epävirallisesti kaksi pääkaupunkia. Alkuperäistä pääkaupunkia, Ciutadellaa, kutsutaan nykyään uskonnolliseksi pääkaupungiksi ja Maóta taas viralliseksi pääkaupungiksi. Ero kahden kaupungin välillä on näkyvä, sillä lännessä sijaitseva Ciutadella pursuaa historiaa, arkkitehtuuria ja puoteja pienillä kujillaan.



Ciutadellan kapeita kujia.




Tuore aviomies Ciutadellan rannalla.



Maó on kaupunkina todella erilainen kuin Ciutadella. Kaupunkia hallitsee laaja sotilashistoriaa pursuava satama-alue, jossa voi tehdä opastettuja venekierroksia. Lyhyt katsaus keskustaan osoitti myös sen, ettei ostosmahdollisuuksia ollut aivan yhtä paljon kuin Ciutadellassa. Hallinnollisuus näkyykin kaupungissa länsirannikkoa enemmän. Tiesitkö muuten, että majoneesi tulee Menorcalta ja nimenomaan Maósta?



Koristeviirejä Maóssa. Jokaisella kaupungilla on oma suojeluspyhimyksensä, jota juhlitaan koristelemalla kaupunki ja kerääntymällä sankoin joukoin kaduille katsomana takajaloillaan tanssivia mustia menorcanhevosia.


Kävimme katsomassa paikallisen hevostallin näytöksen. Olé!




Pääsimme myös itse ratsastusretkelle rannalla. Voin sanoa, etten ole aiemmin hurjemmissa enkä kauniimmissa maisemissa ratsastanut. Pohjoisrannikon korkeuserot loivat aika huikeita haasteita ratsastamiseen. Kun tulee vajaan kymmenen metrin korkeudesta ratsain alas melko jyrkässä kulmassa ja seuraavaksi ratsastaa kallionkielekkeellä kulkevaa kapeaa tietä pitkin voi todella tuntea elävänsä.



Näissä maisemissa ratsastimme. 



Kuvia valkoisesta Binibecan lomakylästä, joka on tehty taidolla ja tarkkuudella oikean menorcalaisen kalastajakylän kopioksi. 







Xoroin luola. Satoja vuosia sitten haaksirikkoutuneelta merirosvolaivalta ainoana hengissä selviytynyt Xoroi piiloutui rannikon hurjiin luoliin, varasti ruokaa läheisestä kylästä ja lopulta kaappasi itselleen myös vaimon, jonka kanssa eli piilossa luolassa lapsineen. Nykyään luola on komea turistinähtävyys päivisin ja disco öisin.





Menorca on siinä mielessä täydellinen saari, että aikansa saa kulumaan niin kauniilla rannoilla ja uima-altailla lekotellen kuin erilaisten aktiviteettien, nähtävyyksien ja shoppailunkin parissa. Snorklaus, venekierrokset, vaellukset ja pyöräretket ovat vain osa liikkuvalle ihmiselle sopivista harrasteista saarella. Ratsastuksen ohella suosikkiaktiviteetiksemme muodostui melonta. Vuokrasimme hotellin aktiviteettipisteestä kahtena päivänä kajakin ja lähdimme tutkimaan rannikon komeita luolia ja maisemia, joita ei saarelta käsin pääse näkemään.











Näkymä El Torolta, joka on saaren korkein kohta, vaikkakin korkeutta on vain 358 metriä. El Torolta löytyy myös luostari ja kirkko. 



Rustiikkia Fornellsin kalastajakylässä.





Cala Galdana vaipumassa iltahämärään.


Rakastuimme Menorcan saareen niin täysillä, että palaamme sinne vielä varmasti uudelleen. Loman alussa kuvittelin meidän ehtivän käydä läpi koko saaren ja sen mielenkiintoisimmat kohteet viikossa. Listalta löytyy kuitenkin edelleen useampi paikka, joka jäi näkemättä. Onneksi tämä antaa hyvän syyn matkustaa unelmien saarelle takaisin.


6 kommenttia

  1. Kuulostaa ja näyttää todella ihanalta paikalta!

    VastaaPoista
  2. Voi, todella kaunis saari! Valkoinen kylä ja tuo luola, mä haluan kans vielä joskus nähdä! ♥ Hevosia pelkään jo muutenki, sydäri ois tullu jos vielä moises paikas oisin joutunu ratsastamaan. Hatunnosto teille siitä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa mennä. Lentoaikakin on niin vähäinen kaukomatkoihin verrattuna. :)

      Poista
  3. Vau! Kiitos kun kävit linkittämässä tekstin :) minkä hintainen reissu teillä oli?? ja paljonko tuo kajakin vuokraus maksoi? ollaa just mietitty että haluttais käydä melomassa!

    VastaaPoista
  4. Reissu taisi maksaa n. 1700 e. Audax ei ollut ihan halvin hotelli, mutta sijainti oli upea ja palvelu ensiluokkaista. Täydellinen vastavihityn parin lemmenpesä. Hintaan sisältyi myös aamiainen ja illallinen. Kajakkivuokraus taisi olla jotain 25 e/2 h ja melomaan pääsi periaattessa kun astui ulos hotellista. Ihana paikka. :) Me vuokrataan ensi kerralla taatusti auto päiväksi. Sillä olisi kiva kiertää myös syrjäisemmät muinaisjäänteet. Meitä kun historia kiinnostaa.

    VastaaPoista