Eräs kesäinen iltapäivä




Työpäivä oli tuntunut pitkältä ja raskaalta. Ei niinkään töiden, vaan hiostavan lämmön takia huonosti nukuttujen öiden vuoksi. Työpäivän jälkeen päätinkin ilahduttaa itseäni nauttimalla jälkkärin ulkona. Vaniljajäätelöä kera omien mansikoiden ja postilaatikkoon tänään tipahtaneen sisustuslehden. Ja tämä kaikki nautittiin tietysti ulkona terassilla helteen ihanassa lämmössä. Välillä annoin katseen vaeltaa puutarhassani. Suloinen kasvihuoneeni, joka alkaa pian tuottaa chilipaprikaa ja tomaatteja. Ensimmäinen lilja kukkii jo vaaleanpunaisessa kauneudessaan, samoin tulenpunainen Flammentanz-köynnösruusu. Myös monet tänä kesänä istuttamistani ruusuista ovat aivan nupuillaan. Mikä niistä mahtaakaan ehtiä ensin?  






Mies oli jäänyt ylitöihin, joten päätin viihdyttää itseäni pyöräilylenkillä. Vatsa oli vielä ruoan jäljiltä täynnä, joten otin pyöräretken lähinnä fiilistelyn kannalta. Ja olipa muuten ihanaa. Pyörä kulki myötätuulessa mukavasti, vaikka minut ohittikin skoottereillaan pari teinityttöä kukkatopeissaan hiukset hulmuten. Lahdelman kohdalla vastaani tuli mies, jonka märkäturkkinen labradorinnoutaja oli tainnut käydä viilentymässä meren aalloissa. Tai ilmeestä päätellen se oli väsyttänyt itsensä vesileikeissään. Kauempana merellä joku oli melomassa. Kelpaisi minullekin.




Ilma tuntui raskaalta ja pehmeältä, joten annoin kaikkien huolien ja tekemättömien asioiden valua tuulenvireen mukana harteiltani. Ihan hymyilytti, vaikka meren ylle kohoavat paksut pilvet enteilivät jo huomiseksi uhkailtua ukonilmaa. Alkaisiko se sittenkin jo tänään?

Mäen laelta kuului iloista haitarinsoittoa ja kumeiden miesäänien jylhää laulua. Vanhan maatilan pihalla oli meneillään kesäteatteriesitys. Näytelmää en osannut arvata, vaikka kyseessä paikallinen teatteri olikin. Pitäisi varmaan ottaa selvää.


Olin kotona juuri ennen kuin miehen auto kurvasi pihaan ja yhdessä istahdimme helteen hiostamina takkahuoneen tuoleille. Parin minuutin kuluttua taivaalta humahti alas raskas ja kiihkeä kesäsade, joka oli hetkessä kastellut koko puutarhan ja pihan. Kesälle tyypilliseen tapaan seuraavaksi paistoikin jo aurinko. 

Sellainen iltapäivä. Tällaisia päiviä olisi saanut olla kesälomallakin enemmän, mutta samapa tuoa. Minä nautin kesästä ja sen ihanista tuoksuista myös työpäivinä. 

Ah kesä, kuinka sua lemminkään! 


Ei kommentteja