Ruudusta toiseen

Joskus vauhti yltyy niin hurjaksi, ettei kyydissä meinaa ollenkaan pysyä. Tehtävälistat kummittelee mielessä ja kevätauringolle tekisi mieli haistatella pitkät jostain piilosta vällyjen alta. Onneksi sitä osaa jo nykyään keinot, joilla keikauttaa vinksahtaneet vaakakupit takaisin tasapainoon. Lähestyvä loma auttaa asiaa myös, enkä malta odottaa pääseväni kuopsuttelemaan pihalla ihan ilman aikatauluja.

Nyt tuntuu myös siltä, että olisin valmis paneutumaan tarkemmin suunnitelmaan, jota olemme pyöritelleen mielessä (ja paperilla) pidemmän aikaa. Ajatuksena olisi nimittäin tehdä pieni laajennus ja samalla remontti taloomme. Mies onkin vienyt asiaa ihanasti eteenpäin omin päin vaimon puristellessa stressipalloaan. Ei ole muuta tarvinnut sanoa kuin "kyllä" tai "ei". Ihanaa.



Onkos siellä ruudun toisella puolella ketään, jolla olisi kokemuksia jaettavana rintamamiestalon laajennuksesta? Tai kevätstressistä? ;)