Universumin postimyynti

Oletteko koskaan kuulleet universumin postimyynnistä? Törmäsin ensimmäisen kerran tähän ajatukseen viime vuonna blogeja lukiessani ja nyt se nousi jälleen esille aika sopivana hetkenä. Universumin postimyynti on kuin tilauksen tekemistä maailmalle. Pyydät jotain ja sopivana hetkenä, sopivassa muodossa tulet saamaan sen mitä haluat. Kyse voi olla täydellisestä räsymatosta keittiön lattialle tai uudesta kodista, kuten tässä tapauksessa. Avain universumin postimyynnin toimintaan on juuri siinä, että on uskallettava jäädä odottamaan tilauksen toteutumista. Universumille ei voi lähettää palautetta hitaasta toimitusajasta tai lisätä tilaukseen express-ominaisuutta. Sinä pyydät ja sitten... jatkat elämää. Tuskallista kiireiselle nykyihmiselle, eikö totta?



Yhtä tuskallista on myös se, miten usein saamme sen, mitä tarvitsemme, emmekä välttämättä juuri sitä, mitä haluamme. Pari kolme vuotta sitten ilmaisin selkeästi toiveen oppia kärsivällisemmäksi. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa eräästä loistavasti sanonnasta. Se kuuluu näin: Varo mitä toivot. Oikeasti! Voi pojat, miten tässä onkaan saatu oppia kärsivällisyyttä vähän jokaisessa muodossa ja joka toisella elämän osa-alueella. Yksi suurimmista oivalluksista onkin se, että pakonomainen unelmointi voi olla kuluttavaa. Tästä hetkestä nauttiminen sen sijaan on (paitsi usein vaikeaa) myös rauhoittavaa. Ei ole hyväksi ihmiselle noudattaa päivästä toiseen käskeviä elämänohjeita. Work for it! Tartu hetkeen! Tartu tilaisuuteen! Don't dream it, do it! On ihan ok todeta päivän suurimmaksi saavutukseksi sen, että selvisi ilman totaalista itkupotkuraivaria. Ja elämä jatkuu. Eikö meidän ympärillämme ole tarpeeksi ulkoisia paineita? Pitääkö niitä asettaa vielä sisältämmekin käsin?

Äitini vertaa elämää usein uimiseen. Joskus sukelletaan syvissä vesissä tai kaislikon keskellä. Toisinaan virran mukaan voi hetkeksi heittäytyä uimarenkaalla lekotellen ja drinkkiä siemaillen. Yleensä räpiköidään kevyessä virrassa lämmin pohjavirtaus varpaita kutitellen. Pikauimarit voivat saavuttaa etappinsa nopeammin, mutta elämän virrassa uiminen ei olekaan nopeuskilpailu, vaan tekniikkalaji.

Ihan ilmaa omaa panosta ei asiat kuitenkaan etene. Muistatteko, kun valittelin selkäkipujani ja huonoa tietokonetuolia? Uusi työtuoli päätyi ostoslistalle, mutta sitä ei ilmeisesti lähetetty universumiin asti. Kas kun tällaiset asiat pääsevät kiireiseltä ihmiseltä unohtumaan ja niin datailut ovat jatkuneet samoissa könötysasennoissa. Jokin korkeampi voima taisi olla sitä mieltä, että nyt on röhnötykset röhnötetty, sillä viikonloppuna tuoli pamahti rikki. Sen selkänojaa ei voi enää lukita ja niinpä taakse nojaaminen aiheuttaa vauhdikkaan kippaamisen takakenoon lähes makuuasentoon. Yläkerrasta onkin kuulunut välillä yllättyneitä "Hui!" -kiljahduksia, kun olen istahtanut työpöydän ääreen. Todellista jännitystä elämään.

Elämä potkii vauhtia ja jarruttaa, avaa ja sulkee ovia ja ikkunoita. Se työntää kohti muutosta ja heittää eteen eriskummallisia risteyksiä. Onkin ensiarvoisen tärkeää tiedostaa miten matkaansa tekee ja millä asenteella. Pomppukeppi on ehdottomasti hauskempi kulkuväline kuin Volvo, vaikka joskus sitä saattaakin löytää itsensä pöpeliköstä. Joskus täytyy aloittaa siitä, että tilaa universumilta itselleen sen pomppukepin.

Lempeää loppuviikkoa!





2 kommenttia

  1. Loistava kirjoitus, joka tarjosi mulle mietittävää!:) Hah, mä ensin ihan tosissani mietin, että mikä Universumin postimyynti.;D Maanantaiaivot.:P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvä! :D Maanantai ei ole ihmiselle helpointa aikaa.

      Poista