Romantiikannälkään



Verhojen välistä kurkistava aurinko herättää ainakin minussa joka vuosi romantiikannälän. Pitkän pimeän talven jälkeen sielu lämpenee maasta nouseville hennoille lumikelloille, päämäärättömille kävelyille oman kullan käsipuolessa ja vanhoille romanttisille elokuvasuosikeille. Vapaapäivän kunniaksi kaivoin tänään laatikosta oman ikuisen rakkauteni ja laitoin Ylpeyden ja ennakkoluulon pyörimään. (Siis sen vuonna 1995 valmistuneen loistavan sarjan, ei sitä epämääräistä elokuvaversiota. Colin Firth ja Jennifer Ehle ovat minulle ainoat ja oikeat Darcy ja Lizzie.) Samalla sain ahmia englantilaisten puutarhojen ja metsien kauneutta. Elokuva inspiroi lisäämään ripauksen rustiikkista romantiikkaa myös valokuviin. Nuo vanhat kehykset ovat niin ihanat ja taisivat maksaa peräti yhden euron. Printti on omasta mallistosta. 

Kevät tietää myös joka vuosi lähes pakonomaista tarvetta ostella sipulipusseja, kuopsutella maata ja raahata pihaan säkkikaupalla uutta multaa. Tänä vuonna tilanne on vähän toinen, sillä suunnittelun alla on lähes hehtaarin maapläntti. Puutarhasta ei tietenkään niin suurta tule, mutta jotain on jo mielessä. Puutarhaideoitani voi seurailla Pinterestissä. 

Tässä vielä romantiikkaa musiikin muodossa. Nautiskelkaa. 


Keittiö paperilla



En ole hetkeen postaillut mitään rakennusprojektiin liittyen, mutta täällä kulisseissa on tapahtunut kaikenlaista, vaikka blogiin asti ei ole mitään päätynytkään. Lämmitysmuoto meni meiltä kertaheitolla vaihtoon ja oikean ratkaisun löytäminen vaatikin sitten jonkin verran pohdintaa ja tiedonhankintaa. Seuraavaksi suunnittelija halusi kodinkoneiden paikat piirustuksia varten ja sekin sai aikaan pientä kakostelua. Eihän me nyt niin pitkällä suunnitelmissa vielä olla.

Tulevassa keittiössämme on kaappitilaa kahdella sivustalla ja ruokailutilasta sen erottaa saareke. Näin suurta keittiötä meillä ei ole koskaan aiemmin ollut ja silti meille tuotti vaikeuksia saada kaikki mahtumaan. Äitini kanssa saimme onneksi kaikki kodinkoneet sommiteltua paikoilleen ja loput suunnitellaan sitten keittiön tilaamisen yhteydessä, kunhan sinne asti päästään.

Tilan kannalta suurin kompastuskivi on puuhella, joka sijoitetaan tuohon pitkälle sivulle saarekkeen viereen. Puuhella on kuitenkin minulle yksi tärkeimmistä elementeistä tulevassa kodissa, joten olin valmis tekemään kompromisseja muiden asioiden suhteen, kunhan Smålandspisen 28 vain meille mahtuu.

Pitkälle sivulle sijoitetaan myös jääkaappipakastin sekä mikro ja uuni. Liesi ja allas tulevat oven viereen lyhyemmälle sivulle. Astianpesukoneelle jäi paikka saarekkeeseen. Näin saarekkeen taso on kokonaisuudessaan avointa työskentelytilaa. Altaan, lieden ja astianpesukoneen läheinen sijoittelu toimii toivottavasti myös hyvin. Muilta osin jää nähtäväksi kuinka hyvin nämä ratkaisut pelittävät  arjessa. Paperille on hieman eri suunnitella näinkin toiminnallisia asioita kuin ihan livenä paikan päällä.

Hääkimppuhaaste

Kotilaiturin Kati muisteli blogissaan hääpäiväänsä ja haastoi muut bloggaajat jakamaan blogissaan joko oman hääkimppunsa tai vastaavasti unelmakimppunsa.


Me vietimme häitä elokuussa 2012 vanhassa huvilassa merenrannalla ja teemamme oli melko romanttinen ja aavistuksen rustiikkinen. Hääpukuni oli upean kepeä organzaunelma ja myös hääkimpun halusin olevan kevyt, mutta kuitenkin näyttävän keijukaismainen. Floristi sai melko lailla vapaat kädet muutaman inspiraatiokuvan pohjalta.



En muuttaisi hääpäivästämme varmastikaan mitään, mutta oma tyylini on muuttunut sen verran selkeälinjaisemmaksi ja toisaalta myös värikkäämmäksi, että tänään valitsisin varmaan vähän erilaisen kimpun. Pääpiirteet olisivat samat, mutta vähän minimalistisemmat ja ehkäpä enemmän vihreään menevät. Yksi asia on varma. Tuon hääpuvun valitsisin aina vain uudelleen - miehestä puhumattakaan. ;)

Tarttukaahan te muutkin haasteeseen ja jakakaa hää(kimppu)muistonne!

Hyvää pääsiäistä!


Hyvää pääsiäistä!

Aurinkoiset tiistaikuulumiset


Ulkona paistaa aurinko aivan siniseltä taivaalta, eikä edes yön aikana satanut kevyt lumikerros haittaa hyvää tuulta. Mikä mieletön ilma! Ihanaa, kun on ihan oikeasti pakko kaivaa aurinkolasit naamalle.

Olihan minulla ihan asiaakin. Kuvailin tuossa eilen hyllyasetelmaan ylennettyä Happy giraffe -printtiä ja tykkään hirmuisesti näistä mustista kehyksistä printin parina. Moni teistä lukijoista on tykännyt tästä kirahvista sekä toisesta ranskanbuldoggiaiheisesta printistä, jotka on molemmat painettu kierrätyspaperille. Halusinkin tulla kertomaan, että molemmat printit ovat mukana muuttoalessa, joten nyt on oikea aika klikkailla osoitteeseen www.sarandia.fi, jos omaan kotiinsa kaipailee näitä suloisia kavereita.

Iloisia ajatuksia teidän tiistaipäiväänne!

Paperi ja muste



Olen hurahtanut. Sormenpäät ovat uponneet musteeseen ja ihastus vaikuttaa pysyvän sorttiselta. Instagramin puolella olettekin ehkä jo asian huomanneet, kun olen sinne päivitellyt muutamia musteella tehtyjä treenitöitäni. Ja lisää tulee varmasti.

Musteessa on jotain aivan erityistä. Blogin puolella esittelin jo alkuvuodesta mustemaalaustyötä, mutta nyt olen panostanut erityisesti kalligrafiaan - tai oikeammin moderniin ja hyvin vapaamuotoiseen kalligrafiaan. Alkujaan kalligrafia on aivan oma ja tarkoin määritetty taiteenlajinsa, mutta nykyään kalligrafiaa löytyy yhtä monenlaista kuin tekijääkin. Kalligrafia sananakin merkitsee kaunista kirjoittamista, joten ehkä omalla tyylillä tekeminen on ihan perusteltua. Niin tai näin, pääasia, että tykkään siitä mitä teen. Välineinäni ovat joka tapauksessa muste ja erilaiset terät.

Olen jo ehtinyt tuhria melkoisen määrän paperia treenatessani, sillä homma on hyvin koukuttavaa. Luureista vain tulvimaan hyvää musiikkia ja valopöytään valo. Siinä uppoaa ihan toiseen maailmaan ja fiilis on huikea, kun saa aikaan juuri haluamansa ilmeen paperinnurkkaan raapustettuun tekstiin. Lopputulos ei ole ollenkaan itsestäänselvyys, sillä muste on niin kovin elävä ja kuriton tekniikan kannalta. Juuri siksi siinä on myös jotain erityisen kiinnostavaa. Musteessa on myös oma romantiikkansa. Se vie mukanaan menneeseen Jane Austenin maailmaan Lizzien ja Darcyn rakkaustarinan keskelle. Enää puuttuu kesäinen niitty ja hulmuavat bonetinnauhat!

Inspiroituneissa fiiliksissä toivottelen teille tuottoisaa alkanutta viikkoa!

Hyllyä seinään




Pystysuora tila ja varsinkin seinät tarjoavat loistavia mahdollisuuksia lisäsäilytykselle. Vuokra-asunnoissa ei aina ole mahdollista porailla seiniin uusia reikiä tauluja ja hyllyjä varten, mutta me saimme onneksi luvan seinähyllyn asentamiselle.

Ei ollut kovin helppoa löytää kevyttä ja pääosin valkoista seinähyllyä. Haaveilin metallisista kevyistä kannakkeista, mutta en löytänyt mieleistäni. Päädyimmekin tällä kertaa luottamaan tutun ruotsalaisketjun valikoimaan ja nyt tuntuukin siltä, että ihan nappiin osuttiin. Tulevaan työhuoneeseeni tulee myös seinähyllyjä, joten tämä valittiin myös sinne sopivaksi. 

Kummasti helpotti tuota työpöydän ympäristön ahtautta, kun sai kaikki pensselit ja kynät pois tasoilta pyörimästä. Harmaa laatikko pitää sisällään leimasimia ja kalligrafiatyövälineitä. Tokihan hyllylle piti saada myös jotain sinänsä tarpeetonta, mutta nättiä. Taulu ja säläpurkki ajavat asian. Kaiken kruunaa suloinen viherkasvini, joka palloilee menossa mukana.





Oikein suloista viikonloppua! Täällä ainakin ihana aurinko moikkailee ikkunasta. :)

Heräteostos



Olen tainnut useammassa postauksessa mainita, että kulutuskäyttäytymiseni ja etenkin sisustushankintani ovat muuttuneet hyvin harkitseviksi. Tätä taustaa vasten tuntuu hivenen nurinkuriselta kertoa, että meillä on jo matto hankittuna uuteen kotiin. Uusille lukijoille tiedoksi, ettei uudesta kodista ole edes runkopuita pystyssä. Mutta eipä hätää, sillä uuden talon sisustus on kypsynyt mielessäni lukuisten Pinterest-selailujen myötä jo melko kirkkaaksi. (Tällä tavoin oikeaoppisesti perustellaan hätähousun hankinnat.)

Näin useita viikkoja sitten mainoksen upeasta syvänsinisestä matosta, jota oli saatavana myös hyvin reilussa koossa. Alennuskuponkikin kutitteli taskunpohjalla, joten miehen hyväksynnän jälkeen laitoin tilauksen menemään. Ja voi kamut, miten ihana matto lähipostiin jokunen päivä myöhemmin saapuikaan.

Olen edelleen ihastunut maton kauniiseen kuviointiin, väriin ja ruskeisiin hapsuihin. Paikkansa se saa tulevassa kodissa luultavasti työhuoneestani tai makuuhuoneesta Vielä toistaiseksi matto nököttää komerossa siististi rullattuna. Vuokra-asuntoon en sitä raaski levittää. Onneksi voin välillä kaivaa maton esille ja valaa uskoa siihen, että vielä pääsemme ihan oikeasti sisustamaan. Ainakin voin sanoa, että olen hyvissä ajoin liikkeellä. Ja hei, jos se kerran kolahtaa, niin miksi jäädä odottamaan ja ihmettelemään?


Se suurin mattorakkaus odottaa vielä löytymistä. Olohuoneeseen olemme suunnitelleet isoa itämaista mattoa. Sen kanssa aion kuitenkin odottaa talon valmistumista. Hötkyilyt rajoitan tällaisiin himpun verran edullisempiin ostoksiin.

43 m2

Muutosta on nyt aikaa viikon verran ja tavarat alkavat jo löytää paikkaansa. Edellisessä kodissamme oli lähes 100 neliötä sekä koko talon pohjapinta-alan kokoinen kellaritila kaiken usein ylimääräisen tavaramäärän säilyttämistä varten. Rakennusprojektin ajaksi olemme muuttaneet asumaan pieneen 43 neliön kaksioon. Jep. Vain 43 neliötä. Asuinpinta-alamme putosi muuton myötä alle puoleen, varastotilasta puhumattakaan.

Miten me oikein sen teimme? Tässä omat (osin kantapään kautta opitut) vinkkini.




1. Aloita valmistelut jo nyt
Minä aloitin kodin tavaroiden organisoinnin ja ylimääräisen tavaramäärän vähentämisen jo vuosi sitten, kun emme olleet edes laittaneet taloa myyntiin taikka löytäneet mieleistämme tonttia. Omakotitalon organisointi ei ole mikään viikonlopun iltapuhde. Aloita kodin järjestely jo tänään, vaikka vasta harkitsisit muuttoa. Tulet kiittämään itseäsi aikaansaannoksestasi vielä myöhemmin. Luultavasti jo silloin, kun siivoat kotia myyntiesittelyä varten.


2. Hävitä ylimääräinen
Minä lajittelin kaikki tavarat neljään kategoriaan: säästä, myy, lahjoita, heitä roskiin. Pidä huolta myös siitä, että myytävät tuotteet päätyvät myyntiin, lahjoituskassit päätyvät keräyskohteisiin ja roskapussit roskiin.

Mikäli et jostain syystä ehdi käydä kaikkia tavaroita läpi ennen muuttoa, tee se siinä vaiheessa, kun purat muuttolaatikoita ja järjestelet tavaroita paikoilleen. Älä varastoi mitään tavaraa tai laatikkoa käymättä läpi sen tarpeellisuutta. Minä kävin läpi kaiken jopa kynätelineistä lähtien ja vaatevarastoni kävin läpi vielä toistamiseen uudessa asunnossa. Vielä silloinkin heitin vaatteita pois tai vein vaatekeräykseen.


3. Lajittele huonekalut
Varsinkin uutta kotia rakentavan on hyvä miettiä harkiten huonekalujen kohtalot. Lajittele huonekalut sen mukaan mitä tulet tarvitsemaan väliaikaisessa kodissa ja mitä haluat tai tarvitset uudessa kodissa. Myy kaikki muu pois ja tee se hyvissä ajoin ennen muuttoa. On todella turhauttavaa raahata muutossa mukana sellaisia huonekaluja, jotka tullaan joka tapauksessa vielä myymään pois. Mikäli väliaikaiseen kotiin ei mahdu kaikki tulevaan kotiin säästettävät kalusteet on hyvä panostaa vuokravarastoon, mikäli riittäviä säilytystiloja ei muutoin ole tarjolla. Me saimme onneksi osan huonekaluista varastoitua tai vietyä "hoitoon" perheenjäsenten luo.


4. Osta uutta harkiten
Uusi koti herättää aina sisustusintoilijan shoppailukuumeen. Ole kuitenkin tarkkana ja hanki vain tarpeellista. Mikäli muutat väliaikaiseen asuntoon, mieti uudet sisustus- ja huonekaluostokset myös seuraavan kodin kannalta. Me olemme esimerkiksi ostaneet vuokra-asuntoon seinähyllyn sekä jakkarat, jotka oli joka tapauksessa tarkoitus hankkia uuteen kotiin. Oikeastaan olemme hankkineet juuri tätä asuntoa varten vain tykötarpeita säilytystä varten.


5. Älä ota vastaan mitään turhaa
"Olisitko sä tarvinnut tällaisen salaattilingon, kun mulla olisi ylimääräinen..?" Juu ei. Tarpeettomille lahjoituksille ja varastointipyynnöille asetetaan tiukka linja, sillä muutoin komerot ovat taas pian täynnä. Näin helpotat myös seuraavaa muuttoa.


Minne ja miten sitten järjestää kaikki tavarat, joita tuntuu olevan edelleen liikaa uuden kodin neliöihin nähden? Näihin vinkkeihin palaan vielä myöhemmin.

Iloista uutta viikkoa ja inspiraatiota kodin järjestelyyn!



EDIT: I wanted to add this post in English as I thought it might help people everywhere moving into a smaller home. So here it is, my first post in English! I hope you enjoy. And please, forgive me my 
grammar mistakes. 

MOVING INTO A SMALLER HOME
(during a building project)





One month ago we sold our previous house and moved from almost 100 square meter to a rental of 43 square meters. Why? Well, we are planning to built a new house in the country. So exiting! In order to save money during the building process we wanted to live very reasonably. The problem was that we had stuff to fill all of the three floors of a whole house. So how on earth could we fit in a small apartment? Here's how we did it!

1. Start now
I started to organize long before we ever listed the house for sale. You cannot do this thing over a weekend so if you are dreaming of moving - start today! You will thank yourself later and probably by the day you are cleaning your home for the first open house. 



2. Get rid of everything you don't need
I sorted our stuff in four categories: save, sell, give away and toss. Go through everything and every single storage box you have. You don't want to be like me and find out that you have been dragging useless stuff from home to home since you studied at the university! I mean, who really needs every essay, folder or notebook? Save the precious ones and get rid of the rest.

Be consistent. Take care that you go through with the decisions you make and really sell the things you decide to and take the donations to charity. I went through my clothes two or three times until I was satisfied and had nothing useless in my closet. Needless to say, my closet is really empty at the moment! 



3. Sort your furniture
If you are building a new home you really want to think what you are going to do with all of your existing furniture. Decide which ones you are going to keep for the new home, what you need in the temporary home and what you don't need or want anymore. You are not going to fit it all into your small rental home, so ask family and friends for storage space or rent one. We were lucky and were able to store all of our favorite furniture with the help of our family members.



4. Think twice when buying new things
A new home, rental or just built, always makes you want to shop new things. Don't let yourself get carried away with your temporary home and buy new things only if you truly them. Do you need it in the new home too or is this suitable only in the rental home? Sometimes it is better to admire pretty things without feeling the need to buy it. 

We have bought only few things mainly to suit the need of storage space in our rental home. These things already have a planned re-use in the house we are about to build. 



5. Learn to say no
Sometimes the problem is not that we buy useless stuff, but the people in our lives who are eager to give it to us for free. You know who I'm talking about, right? Maybe it is your aunt with Tupperware or your cousin with a pile of  old magazines. "Do you like these? You can have it!" Learn to say no unless you really need or absolutely want what they are offering.


So, now you have managed to squeeze you and your (carefully selected) stuff  in the new small home. How do you store it and keep it organized? We will get back to that in a new post later on. Until that, have a great time organizing your stuff and your life! 

With love, 
Sari


Heppatytön aarteita



Muuton aiheuttamassa tavarainventaariossa on yksi erittäin ihastuttava puoli. Laatikoiden pohjilta kun saattaa löytää jo unohdettuja aarteita, jotka herättävät kauan uinuneita lapsuusmuistoja. Minä olin jo pikkuisena tyttönä varsinainen heppahöperö. Olenhan sitä toki vieläkin, mutta enää en keräile pöytälaatikkoon kaikkia mahdollisia hevosaiheisia tarroja, postikortteja ja lehdistä leikattuja kuvia.

Hevoskärpäsen puremasta en päässyt koskaan eroon, vaikka lapsena pääsin sopivan tallin puuttuessa kovin harvoin ratsastamaan. Niinpä ahmin hevoskirjoja koko höperyyden edestä, kirjoittelin omia hevosaiheisia novelleja ja säilöin tarkoin kauneimmat Hevoshullusta leikatut hevoskuvat. On kulunut kevyesti kaksi vuosikymmentä hevoskärpäsen puremasta ja vasta näiden viime vuosien aikana olen todella päässyt harrastamaan ratsastusta täysipainoisesti. Hyvää kannattaa odottaa.

Näitä tavaroita hypistellessä sydän hypähti edelleen kuten sillä pienellä 8-vuotiaalla heppatytöllä. Säilöin nämä kortit ja kuvat tarkasti laatikkoon. Siellä ne saavat odottaa vielä hetken, kunnes unelma omasta pienestä hevostallista toteutuu ja kauneimmat kortit pääsevät paraatipaikalle varustehuoneen seinälle. Siihen unelmaan on vielä vähän matkaa.



Älä hei yritä



En ole ehtinyt tallata tätä palloa edes kolmeakymmentä vuotta, mutta voin silti kiitollisuudella todeta, että monet isoista unelmistani ovat toteutuneet tai (jos kaikki sujuu hyvin) ovat toteutumassa. Iso kiitos siitä kuuluu ihmisille ympärilläni, jotka ovat tarjonneet rohkaisevan turvaverkon. En ole todellakaan syntynyt kultalusikka suussa, mutta paljon arvokkaammaksi koenkin lapsesta saakka saamani kannustuksen. Pystyn mihin vain, kun annan kaikkeni. Ja jos sittenkin mätkähdän turvalleni, on minulla aina joku joka auttaa kömpimään takaisin koivilleni.

Siitä huolimatta, että olen yrittäjä, olen alkanut kammota juuri tuota sanaa. Yrittäminen. Minusta se monessa tilanteessa tappaa päättäväisyyden. No mä yritän... Jo tuo pelkkä lausahdus kertoo siitä, ettei aikeena ole antaa itsestään sataakymmentä prosenttia, vaan lähinnä kokeilla kepillä jäätä, josko kävisi tuuri. Olen vakaasti päättänyt, että minähän en yritä. En edes silloin, jos satun epäonnistumaan. Minä en yritä säästää rahaa lomamatkaa varten. Minä en yritä vaihtaa autonrenkaita. Viis siitä, että lomakassa olisikin koossa vasta vuoden viiveellä tai renkaan pultti jumiutuu ja täytyy hankkia järeämpiä apuvoimia. Hommat hoituvat silti ja vieläpä ihan omasta toimestani. Tapa tai kesto vain saattavat muuttua. Innovatiivisuus kulkee tiiviisti käsi kädessä päättäväisyyden kanssa. Ei kannata tuijottaa ongelmaa, vaan keskittää energiansa ratkaisun etsimiseen.

Elämässä eivät asiat mene tunnetusti aina putkeen, vaikka kuinka räpiköisi jääräpäisesti vastaan. Moniin asioihin voi silti vaikuttaa itse sillä kuuluisalla omalla asenteella. Ja jos suunnitelmat menevät ihan totaalisesti metsään, on vain luotettava siihen, että oman polun olikin tarkoitus olla toisenlainen. Lannistumiselle ei kuitenkaan pidä antaa sijaa. On ihan ok vetää henkeä, jos asiat hakkaavat jatkuvasti vastaan. Lopulta pitää kuitenkin vain lähteä etsimään toista lähestymistapaa.

Olen vakaasti sitä mieltä, että elämältä voi todella saada kaiken. Jokaisen oma tehtävä on kuitenkin määritellä mikä tuo kaikki on. Tee se rehellisesti ja silloin voit sen myös saavuttaa - ja tuntea siitä onnellisuutta ja ennen kaikkea kiitollisuutta. Kaikkea emme välttämättä saa kokea kerralla tai edes sataprosenttisesti. Jotain saamme ehkä lainaksi, mutta eikö kaikki elämässä olekin lainaa vain? Uskalla siis pyytää ääneen sitä mitä toivot ja tee töitä sen eteen. Tämä on sinun elämäsi, joten älä sensuroi unelmiasi - tee niistä sen sijaan tavoitteita!

Minulla on juuri tässä hetkessä kaikki. Siitäkin huolimatta, että kaikki on kesken, enkä ole edes omassa kodissani. En myöskään ole superihminen (en edes superpositiivinen) ja minullakin on huonot päiväni. Olen silti päättänyt kuorruttaa nekin kiitollisuudella. Se tekee monista vaikeistakin asioista lohdullisempia ja minusta himpun verran vahvemman. Voisiko sinullekin käydä niin?

Rohkeaa viikonloppua kaikille unelmoijille!

Pieni pala sisustusta


Hei, meillä sisustetaan! Tämä kuva on kyllä niin huijausta, sillä nauraisitte itsenne kipeiksi, jos näkisitte millainen muuttokaaos valitsee tässä selkäni takana kuvaa otettaessa. Mutta eikös tällainen pieni huijaus ole ihan sallittua sisustusblogeissa? 

Oikeasti nautin todella paljon siitä, ette edes pari pientä plänttiä tässä asunnossa näyttää kauniilta ja tavarat ovat nätisti paikoillaan. Klaffipiirongin päällinen on nyt sellainen. Kun vielä sain tiistaina naistenpäivän kunniaksi kukkia ja eilen hankimme minulle kunnollisen työvalon tietokoneella työskentelyä varten, on iloni täydellinen. Hiljennetty kontrollifriikki sisälläni myhäilee tyytyväisenä, kun edes yksi asia on siististi ja jopa kauniisti paikoillaan tämän myllerryksen keskellä. Tuo valaisinkin on niin sympaattinen ja tuo mieleen Pixarin logon. Herttainen kapistus. 




Kevättä tässä jo odotellaan. Iskin silmäni eilen myös upeaan kukkaruukkutelineeseen, mutta kaupasta ulos astuessa sää palautti nopeasti maanpinnalle. Ihan kuin olisi taas marraskuu. 

Nyt hei kevät vähän vauhtia töppösiin. Missä ne Föhn-tuulet oikein viipyilee? 

Hei hei, valkoinen puutalo



Huhhuh! Se on nyt ensimmäinen ajatus, joka tulee mieleen.

Muuttopöly alkaa laskeutua ja pieni kisaväsymys iskee takautuvasti päälle. Varsinainen muuttopäivä sujui yllättävän kivuttomasti ja pääsimme luovuttamaan avaimet talon uudelle omistajalle jo samana päivänä. Nyt kirjoittelen siis täältä muuttolaatikoiden keskeltä pienestä vuokrakaksiosta ja tunnustelen uuden väliaikaisen kodin fiiliksiä.

Onko nyt haikea olo? Sitä meiltä kysyttiin viikonloppuna useaan otteeseen, mutta ei, haikeutta en juurikaan ole tuntenut. Sen sijaan olen hirmuisen kiitollinen tuolle pienelle rintamamiestalolle, joka tarjosi meille kodin kattonsa alta melkein viideksi vuodeksi. Omalla tavallaan tuo talo mahdollistaa nyt myös tämän seuraavan projektimme. Luopuminen ei kuitenkaan tuntunut vaikealta. Me olimme valmiita siirtymään eteenpäin ja muuttamaan lähemmäs sukulaisia ja työtehtäviä - rakennusprojektista puhumattakaan. Muuton mukanaan tuovat arjen helpotukset tekivät siis muuttourakastakin helpomman. 

Jos en tuntenut haikeutta, niin ylpeyttä kylläkin katsellessani loppusiivouksen jäljiltä kiilteleviä pintoja, kaunista parkettilattiaa ja seinien pehmeitä värisävyjä. Kaikki kunnostustyöt teimme rakkaudella ja mielestäni onnistuimme kohottamaan talon ilmettä enemmän arvoisekseen. Kaunis pieni talo, johon uusien omistajien on varmasti ilo muuttaa. 

Tällaisia pohdintoja tänään. Tämä muutto on ollut niin massiivinen projekti, että ajattelin jakaa ajatuksia ja vinkkejä myös muille suuren muuttourakan edessä oleville. Kyllä tällaisesta ihan järjissään selviää, mutta ilman huumoria ei pärjää. Siitä lisää siis myöhemmin. 

Auringonpilkahduksia loppuviikkoonne! Minä hyökkään nyt noiden muuttolaatikoiden kimppuun. 

Muuttoale


Muutosta on selvitty ehjin nahoin, mutta tavarakaaos uudessa kodissa on yhä selättämättä. Tulen myöhemmin kertomaan kuulumisia ja fiiliksiä pidemmän kaavan kautta, mutta nyt vinkkaan vain Sarandian muuttoalesta. Työhuoneeni (tai nykyisellään työnurkkaus, yhyy) pursuilee printtejä ja koruja, jotka odottavat pääsyä uuteen kotiin. Shoppaile omasi TÄÄLLÄ

Lempeää viikkoa teille kaikille täältä muuttolaatikoiden keskeltä!